Frisbeegolfista on kehittynyt hyvin lyhyessä ajassa lasten ja perheiden suosikkiharrastus, mutta myös haastava ammattiurheilulaji. Merkittävin syy lajin suosion kasvuun on ollut sen edullisuus. Aloittelija pääsee lajin makuun vain muutamalla liitokiekolla. Lisäksi frisbeegolfratoja on perustettu viime vuosien aikana kymmeniä ympäri Suomea, joten pienempienkin kaupunkien frisbeegolf-harrastajat pääsevät lajin makuun helposti. Tällä hetkellä frisbeegolfia voi pelata yli 600:lla radalla aina Hangosta pohjoisimpaan Lappiin asti. Ne ovat melkein poikkeuksetta maksuttomia ja sijaitsevat kaupunkien sekä kuntien huoltamilla ulkoilu- ja puistoalueilla. Frisbeegolfin harrastajien määrä on niin ikään noussut merkittävästi. Arvioiden mukaan harrastajia on jo yli 100 000, joista noin viisi prosenttia on jäsenenä frisbeegolfseurassa. Laji soveltuu kaikenikäisille tytöille ja pojille, naisille ja miehille. Alkuperämaassa Yhdysvalloissa harrastajia on jo useita satoja tuhansia.

Suomessa on enemmän frisbeegolfratoja kuin golfkenttiä. Golfista poiketen frisbeegolfia voi pelata ympäri vuoden. Kaupungit ja kunnat ovat kasvavissa määrin lisänneet frisbeegolfin alueensa urheilutarjontaan, sillä radan kustannukset ovat vain muutamassa tuhannessa eurossa. Joissain innokkaimpien frisbeegolfharrastajien kaupungeissa on jopa useampi rata. Lajin tavoite on golfin tavoin päättää rata mahdollisimman vähällä heittomäärällä. Yhden frisbeegolfradan pituus voi vaihdella 50 metristä jopa 300 metriin asti. Jokaisella radalla on myös golfista tuttu par-tulos, joka vaihtelee radan pituuden mukaan par 2:n ja par 5:n välillä. Rata voidaan perustaa mihin vain olemassa olevaan puistoon, ulkoilualueelle tai jopa suomalaiseen mäntymetsään. Parhaimmat radat sijaitsevat hyvin hoidetuilla puistoalueilla, joilla on paljon tilaa monipuolisille radoille. Luonnolliset esteet kuten mäet ja lammet lisäävät pelin haastavuutta. Yhdelle 9-väyläiselle frisbeegolfradalle mahtuu samaan aikaan pelaamaan kymmeniä pelaajia ja kokonaismittaiselle 18-väyläiselle radalle jopa satoja.

Rataluokitukset

Frisbeegolfradat luokitellaan niiden haastavuuden ja varustelutason perusteella. Niin ikään luokituksessa voidaan ottaa huomioon myös ylläpito. Yleisesti ottaen ratojen luokittelu on vaikeaa eikä aina yksiselitteistä. Monet Suomessa olevat radat ovat vielä vailla luokittelua. Radan haastavuutta kuvaamaan käytetään kirjainyhdistelmiä AAA-A, BB-B, C ja D. Vaativin rata on AAA-luokan täysimittainen kilparata ja D-luokan radat ovat alle 6 väylän sisältäviä koululaisratoja, jotka ovat erityisen aloittelijaystävällisiä. Radalla täytyy olla myös tiettyjä varusteita. Tärkeimmät niistä ovat maalikorin lisäksi pelaajaa avustava ratakartta, pelin säännöt, käyttäytymisetiketti ja radan ylläpitäjän yhteystiedot. Väylillä jokaisen heittopaikan kohdalla on väyläkohtaiset opasteet ja maalikorien luona siirtymäohjeet seuraavan maalin luokse. Radat luokitellaan varustelutason mukaan numeroilla 1 – 3. Ykköstason radat ovat varustelutasoltaan kilpailutasoa ja kolmostason radoilla on ainoastaan maalikorit ja merkityt heittopaikat.

Rataluokat

A-luokan (AAA-A) radoilla on vähintään 18 maalikoria. Väylien pituudet vaihtelevat 50 ja 300 metrin välillä, mutta haastavuudeltaan ne voivat sopia kilpapelaajien lisäksi myös aloittelijoille. AA-taso on hieman kokeneemmille harrastajille, kun taas AAA-luokan radat ovat erityisen pitkiä ja haastavuudeltaan lajin vaativimpia. Ratojen par-tulokset vaihtelevat 54:stä yli 70:een. B-luokan (BB-B) radoilla maalikoreja on 9 – 17. B-luokan radoilla väylät ovat noin 75-metrisiä ja BB-luokassa vähintään 100 metriä. B-luokka on yleisin rataluokitus Suomessa ja sitä pidetään harrastajille sopivimpana rataluokkana. Ratojen par-tulokset vaihtelevat 27:stä 54:ään. C-luokan ratoja kutsutaan aloittelijaradoiksi ja ne sopivat hyvin frisbeegolfiin tutustumiseen. Niissä on koreja seitsemän tai enemmän. Ne sijaitsevat yleensä alueilla, jossa ei ole tilaa pidemmille radoille. Muutaman maalikorin D-ratoja kutsutaan koululaisradoiksi. Ne sopivat lajiin tutustumisen lisäksi myös koulun liikuntatunneille, sillä radoilla on paljon opasteita.

Nokia DiscGolfPark

Innova Champion Europe on kotimainen frisbeegolfiin perustuva yritys. Sen ratatuote DiscGolfPark on suosituin frisbeegolf-kokonaisratkaisu maailmassa. DiscGolfPark -ratoja on jo yli 500 kappaletta ympäri maailmaa. Nokia DiscGolfPark on luultavasti Suomen nimekkäin rata. Se perustettiin vuonna 2008, jonka jälkeen se on ollut näyttämönä monelle SM-sarjan ja European Open -tapahtumalle. Lisäksi siellä järjestetään säännöllisesti viikkokisoja Nokian frisbeeseuran toimesta. Alun perin 12-väyläiseksi radaksi rakennettu Nokia DiscGolfPark supistui hetkeksi 10-väyläiseksi ennen kuin se pystyttiin rakentamaan täysimittaiseen muotoonsa. Nokian Keskusurheilupuistossa sijaitseva rata on puitteiltaan erinomainen ja puisto on kuin tehty frisbeegolfille ja sopii sen ansiosta kaikentasoisille pelaajille. Kumpuilevalta radalta löytyy perinteisten puistoväylien rinnalla myös kapeita metsäväyliä muistuttavia väyliä, jotka voivat olla aloittelijoille paikoin haasteellisia. Väylien pituudet vaihtelevat aina 60 metristä 160 metriin asti.

Lausteen frisbeegolfpuisto

Turussa sijaitseva, vuonna 2007 perustettu Lausteen frisbeegolfpuisto on suunniteltu erityisesti ammattitason pelaajille. Lausteen radan par-lukema on sen mukainen: 69. Yhteensä 25 väylästä koostuva rata on ollut näyttämönä jo useamman vuoden ajan frisbeegolfin SM-kilpailuille, jonka takia radat ovat kokeneet merkittäviä muutoksia. Väylien keskipituus on 120 metriä. Lausteen rata on pääsääntöisesti puistomainen, mutta monipuolisuuden lisäämiseksi osa väylistä on metsäisiä ja ahtaita. Radan suunnittelussa on käytetty alueen vaihtelevia pinnanmuotoja luovasti hyväksi, jonka takia Lausteen rata on monesti luokiteltu Suomen parhaimmaksi frisbeegolfradaksi. AA1-tasosta johtuen rata on myös yksi vaikeimmista frisbeegolfradoista Suomessa, mutta se sopii kuitenkin kaikentasoisille frisbeegolfin harrastajille. Korkeuserojen ja pitkien väylien takia Lausteen radalla pelaaminen vaatii hyvää heittokättä. Golfpuistossa on oma harjoittelualue ja pituusheittorange, jossa voi harjoitella pitkiä heittoja.